EU:n vihreä sopimus vaatii ratkaisemaan merkittäviä kysymyksiä, jotka on tunnistettu nykyisessä elintarvikekontaktimateriaalien arvioinnissa, ja asiasta käytävä julkinen kuuleminen päättyy 11. tammikuuta 2023, ja komitean päätös on määrä tehdä vuoden 2023 toisella neljänneksellä. tärkeimmät ongelmat liittyvät EU:n FCM-lainsäädännön ja nykyisten EU:n sääntöjen puuttumiseen.
Yksityiskohdat ovat seuraavat:01 Sisämarkkinoiden riittämätön toiminta ja mahdolliset turvallisuusongelmat muiden kuin muovisten FCM:ien osalta Useimmilla muilla teollisuudenaloilla kuin muoviteollisuudessa ei ole erityisiä EU:n sääntöjä, minkä seurauksena ei ole määriteltyä turvallisuustasoa eikä siksi ole asianmukaista oikeusperustaa alan työskennellä vaatimustenmukaisuuden eteen. Vaikka tietyille materiaaleille on olemassa erityisiä kansallisen tason sääntöjä, ne vaihtelevat usein suuresti eri jäsenvaltioissa tai ovat vanhentuneita, mikä luo EU:n kansalaisille epätasa-arvoista terveydensuojelua ja rasittaa tarpeettomasti yrityksiä, kuten moninkertainen testausjärjestelmä. Muissa jäsenvaltioissa ei ole kansallisia sääntöjä, koska niissä ei ole riittävästi resursseja toimia itsenäisesti. Sidosryhmien mukaan nämä ongelmat aiheuttavat ongelmia myös EU:n markkinoiden toiminnalle. Esimerkiksi FCM:t 100 miljardia euroa vuodessa, josta noin kaksi kolmasosaa liittyy ei-muovisten materiaalien tuotantoon ja käyttöön, mukaan lukien monet pienet ja keskisuuret yritykset. 02 Positiivinen lupaluettelo -lähestymistapa Keskittymisen puute lopputuotteeseen Positiivisen hyväksyntäluettelon tarjoaminen muovisille FCM-aloitusmateriaaleille ja -ainevaatimuksille johtaa erittäin monimutkaisiin teknisiin määräyksiin, käytännön täytäntöönpanoon ja hallintaan sekä liialliseen taakkaan viranomaisille ja teollisuudelle. . Luettelon luominen loi merkittävän esteen muita materiaaleja, kuten musteita, kumeja ja liimoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiselle. Nykyisten riskinarviointivalmiuksien ja myöhempien EU:n valtuuksien mukaan kaikkien yhdenmukaistamattomissa FCM:issä käytettyjen aineiden arvioiminen kestäisi noin 500 vuotta. Kasvava tieteellinen tietämys ja ymmärrys FCM:istä viittaa myös siihen, että lähtöaineisiin rajoittuvissa arvioinneissa ei käsitellä riittävästi lopputuotteiden turvallisuutta, mukaan lukien epäpuhtaudet ja tuotannon aikana satunnaisesti muodostuvat aineet. Myös lopputuotteen todellista mahdollista käyttöä ja pitkäikäisyyttä sekä materiaalin ikääntymisen seurauksia ei oteta huomioon. 03 Vaarallisimpien aineiden priorisoinnin ja ajantasaisen arvioinnin puute Nykyisestä FCM-kehyksestä puuttuu mekanismi uuden tieteellisen tiedon, esimerkiksi EU:n REACH-asetuksen nojalla mahdollisesti saatavien oleellisten tietojen, nopeaan huomioon ottamiseksi. Myös muiden virastojen, kuten Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) arvioimien samojen tai samankaltaisten aineluokkien riskinarviointityössä ei ole johdonmukaisuutta, joten "yksi aine, yksi arviointi" -lähestymistapaa on parannettava. Lisäksi EFSA:n mukaan riskinarviointeja on tarkennettava haavoittuvien ryhmien suojelun parantamiseksi, mikä tukee kemikaalistrategiassa ehdotettuja toimia. 04 Riittämätön turvallisuus- ja vaatimustenmukaisuustietojen vaihto toimitusketjussa, kyky varmistaa vaatimustenmukaisuus on vaarassa. Fyysisen näytteenoton ja analyysin lisäksi vaatimustenmukaisuusdokumentaatio on kriittinen materiaalien turvallisuuden määrittämisessä, ja se kuvaa yksityiskohtaisesti alan toimia FCM:ien turvallisuuden varmistamiseksi. Turvatyötä. Tämä tiedonvaihto toimitusketjussa ei myöskään ole riittävän riittävää ja läpinäkyvää, jotta kaikki toimitusketjun yritykset voisivat varmistaa, että lopputuote on kuluttajille turvallinen, ja jotta jäsenvaltiot voisivat tarkistaa tämän nykyisellä paperipohjaisella järjestelmällä. Siksi nykyaikaisemmat, yksinkertaisemmat ja digitalisoidummat järjestelmät, jotka ovat yhteensopivia kehittyvän teknologian ja IT-standardien kanssa, auttavat parantamaan vastuullisuutta, tiedonkulkua ja vaatimustenmukaisuutta. 05 FCM-määräysten täytäntöönpano on usein heikkoa EU:n jäsenvaltioilla ei ole riittäviä resursseja eikä asiantuntemusta valvoa nykyisten sääntöjen täytäntöönpanoa FCM-määräysten täytäntöönpanossa. Vaatimustenmukaisuusasiakirjojen arviointi vaatii erikoisosaamista, ja tällä perusteella todettua poikkeamaa on vaikea puolustaa tuomioistuimessa. Tämän seurauksena nykyinen täytäntöönpano on vahvasti riippuvainen muuttorajoitusten analyyttisistä valvonnasta. Kuitenkin noin 400 aineesta, joilla on siirtymisrajoituksia, vain noin 20 on tällä hetkellä saatavilla sertifioiduilla menetelmillä. 06 Asetuksissa ei täysin oteta huomioon pk-yritysten erityispiirteitä Nykyinen järjestelmä on erityisen ongelmallinen pk-yrityksille. Toisaalta liiketoimintaan liittyvät yksityiskohtaiset tekniset säännöt ovat liian vaikeita ymmärtää. Toisaalta erityisten sääntöjen puuttuminen tarkoittaa, että niillä ei ole perusteita varmistaa, että muut kuin muovimateriaalit ovat säädösten mukaisia, tai heillä ei ole resursseja käsitellä useita sääntöjä jäsenvaltioissa, mikä rajoittaa niiden tuotteiden määrää. markkinoida kaikkialla EU:ssa. Lisäksi pk-yrityksillä ei useinkaan ole resursseja hakea arvioitavia aineita hyväksyntää varten, ja siksi niiden on turvauduttava suurten alan toimijoiden laatimiin hakemuksiin. 07 Sääntely ei kannusta turvallisempien, kestävämpien vaihtoehtojen kehittämiseen Nykyinen elintarviketurvallisuuslainsäädäntö tarjoaa vain vähän tai ei ollenkaan perustaa sellaisten sääntöjen kehittämiseen, jotka tukevat ja kannustavat kestäviä pakkausvaihtoehtoja tai varmistavat näiden vaihtoehtojen turvallisuuden. Monet vanhat materiaalit ja aineet hyväksytään vähemmän tiukkojen riskinarviointien perusteella, kun taas uusia materiaaleja ja aineita valvotaan entistä enemmän. 08 Valvonnan laajuutta ei ole määritelty selkeästi, ja sitä on tarkasteltava uudelleen. Vaikka nykyiset 1935/2004 asetukset määrittelevät aiheen, arviointijakson aikana järjestetyn julkisen kuulemisen mukaan noin puolet asiaa kommentoineista vastaajista ilmoitti olevansa erityisen vaikeaa kuulua nykyisen FCM-lainsäädännön piiriin. . Tarvitseeko esimerkiksi muoviset pöytäliinat vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.
Uuden aloitteen yleisenä tavoitteena on luoda EU:n tasolla kattava, tulevaisuuden varma ja täytäntöönpanokelpoinen FCM-sääntelyjärjestelmä, joka takaa riittävästi elintarviketurvallisuuden ja kansanterveyden, takaa sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja edistää kestävyyttä. Sen tavoitteena on luoda tasa-arvoiset säännöt kaikille yrityksille ja tukea niiden kykyä varmistaa lopullisten materiaalien ja esineiden turvallisuus. Uusi aloite täyttää kemikaalistrategian sitoumuksen vaarallisimpien kemikaalien käytön kieltämisestä ja kemikaalien yhdistelmät huomioiden toimenpiteiden vahvistamisesta. Kiertotalouden toimintasuunnitelman (CEAP) tavoitteet huomioiden se tukee kestävien pakkausratkaisujen käyttöä, edistää innovointia turvallisempien, ympäristöystävällisten, uudelleenkäytettävien ja kierrätettävien materiaalien alalla sekä auttaa vähentämään ruokahävikkiä. Aloite antaa myös EU:n jäsenvaltioille valtuudet valvoa tuloksena olevien sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa. Sääntöjä sovelletaan myös kolmansista maista tuotuihin ja EU:n markkinoille saatettaviin FCM:eihin.
tausta Elintarvikekontaktimateriaalien toimitusketjun eheys ja turvallisuus on kriittistä, mutta jotkin kemikaalit voivat siirtyä elintarvikkeista elintarvikkeisiin, jolloin kuluttajat altistuvat näille aineille. Siksi Euroopan unioni (EY) N:o 1935/2004 vahvistaa kuluttajien suojelemiseksi EU:n perussäännöt kaikille FCM:ille, joiden tarkoituksena on varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, suojella kuluttajien etuja ja varmistaa sisämarkkinoiden toimintaa. Asetus edellyttää FCM:ien tuotantoa siten, että kemikaalit eivät joudu ihmisten terveyttä vaarantaviin elintarvikkeisiin, ja siinä säädetään muita sääntöjä, kuten merkinnöistä ja jäljitettävyydestä. Se mahdollistaa myös erityisten sääntöjen käyttöönoton tietyille materiaaleille ja luo prosessin aineiden riskinarviointia varten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) toimesta ja mahdollisen komission luvan. Tämä on toteutettu muovisissa FCM:issä, joille on vahvistettu ainesosia koskevat vaatimukset ja luettelot hyväksytyistä aineista sekä tiettyjä rajoituksia, kuten siirtymärajoituksia. Monille muille materiaaleille, kuten paperille ja pahville, metalli- ja lasimateriaaleille, liima-aineille, pinnoitteille, silikoneille ja kumille, ei ole EU:n tasolla erityisiä sääntöjä, vain joitakin kansallisia lainsäädäntöjä. EU:n nykyisen lainsäädännön perussäännöksiä ehdotettiin vuonna 1976, mutta niitä on arvioitu vasta äskettäin. Lainsäädännön täytäntöönpanosta saadut kokemukset, sidosryhmiltä saatu palaute ja FCM-lainsäädännön jatkuvan arvioinnin kautta kerätty näyttö viittaavat siihen, että jotkin ongelmat liittyvät erityisten EU-sääntöjen puuttumiseen, mikä on johtanut epävarmuuteen joidenkin FCM:ien turvallisuudesta ja sisämarkkinoiden huolenaiheisiin. . EU:n lisälainsäädäntöä tukevat kaikki sidosryhmät, mukaan lukien EU:n jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, teollisuus ja kansalaisjärjestöt.
Postitusaika: 28.10.2022